Miksi omaa luontosuhdetta kannattaa pohtia?

Oletko tarkkaillut, kuinka luonto vaikuttaa mielialaasi? Lähdetkö luontoon ihan tarkoituksella rauhoittamaan mieltä tai rentouttamaan kehoa vai onko kenties liike lääke ja reippailemalla saat höyryjä pihalle?

Kun tutkimuksissa puhutaan hyvinvointivaikutuksista, joita luonto tuottaa, verrataan sitä usein rakennettuun ympäristöön. Luonnon tuottaman rauhoittumisen ja rentoutumisen vastakohdaksi esitetään tehokkuuden arvot, joita ovat kiire ja tehokkuuteen pyrkiminen, jopa stressin ihannointi. Tutkimukset osoittavat, että luonto tuottaa hyvinvointivaikutuksia ja elvyttää paremmin kuin rakennettu ympäristö.

Arkikokemuksen perusteella näihin väittämiin on helppo yhtyä. Olisi mahdotonta edes ajatella elämistä ilman levähdyshetkiä luonnossa. Kaupunkiluontokin riittää, ei edes tarvitse mennä kovin syvälle metsään tai lähteä erikseen Lapin erämaahan. Kannaattaakin etsiä oman kodin läheltä paikka, jossa on hyvä viettää säännöllisesti aikaa.

Lähden itse luontoon mieluiten yksin tai läheisten ihmisten kanssa ja tarkoituksena on silloin levollinen oleminen. Toisinaan haluan liikkua reippaammin, etenkin yksin luonnossa käydessä korostuu enemmän kuntoilu ja liikunta. Usein luonto mielletään nimenomaan virkistyspaikaksi. Se on ja voi olla paljon muutakin. Luonnossa on mahdollista rauhoittuminen, tunteiden käsittely, yhteisöllisyyden kokeminen, monipuoliset aistikokemukset, stressistä toipuminen ja immuniteetin vahvistaminen.

Luonto voi kuitenkin aiheuttaa joillekin ihmisille myös psyykkistä pahoinvointia. Jos kokemus on liian kuormittava, puhutaan stressivyöhykkeestä, jolle jouduttaessa luontokokemus voi olla negatiivinen. Omalla kohdallani tunnistan tämän, esimerkiksi liian pitkä ja vaativa retki vieraassa ympäristössä voisi hyvinkin stressata. Toisaalta siinä olisi mahdollisuus tarkastella omia reaktioita ja taitavassa ohjauksessa oppia uusia taitoja.

Onko sinulla omaa mielipaikkaa luonnossa - tai omissa mielikuvissa?

Mielipaikka sisältää elementtejä, jotka koetaan erityisen turvallisiksi ja elvyttäväksi. Monille se on metsässä tai järvenrannalla, kenties korkealla kalliolla, josta näkee kauas ja samalla on suojassa. Toisilla useamman luontoelementin yhdistelmä syventää kokemuksen.

Elpyminen tarkoittaa uupumuksesta ja ylikuormituksesta palautumista. Luontoympäristössä tämä tapahtuu paremmin kuin rakennetussa ympäristössä. Mielipaikassa koetaan rentoutumista ja rauhoittumista.

Tutkimuksen mukaan 94% suomalaisista tämä paikka sijaitsi luonnossa. Luonnon katseleminen edistää fysiologista palautumista ja parantaa mielialaa vaikuttaen positiivisesti terveyteen ja toimintakykyyn. Tämä vaikutus on mahdollista saada jo pelkästään luontokuvia katselemalla!

Kuinka kauan luonnossa tulee olla jotta hyvinvointivaikutukset käynnistyvät?

Vaikka kellon kanssa metsään menemistä ei suositella, konkreettisten mittaustulokset saattavat motivoida lähtemään ulos.

• Jo muutamassa millisekunnissa tunnereaktiot heräävät

• Muutaman minuutin kuluessa fysiologiset vaikutukset ovat jo havaittavissa, verenpaineen, stressihormonin tason ja sydämen sykkeen tasot laskevat.

• Noin 20 minuuttia tarvitaan siihen, että vaikutukset tuntuvat mielialassa ja ovat elvyttäviä.

• Tarkkaavaisuuden palautumiseen tarvitaan noin 40 minuutin luonnossa oleilu.

• Myös säännöllisyys on tärkeää, Luonnossa oleilua olisi hyvä olla viikoittain muutamia kertoja, yhteensä pari tuntia.

Tästä voit kuunnella lyhyen luontokävelyn, jos et juuri nyt pääse pihalle!